TAPA NÄHDÄ - ETT SÄTT ATT SE     
4 sukupolvea - 4 generationer 

Galleria Regina, Turku, 6.1. - 30.1. 2011

Ett sätt att se
4 generationer

​
Det är ett sätt att tänka, att sitta och teckna i hotellrummet, att rita gubbarna som pratar i TV, att måla sina fantasifigurer eller att göra en skulptur av konstnären man skriver en essä om. Och naturligtvis allt man ser; varandra, växterna i trädgården, hus, öar från flygplan, insekter och köer.

1903–1906 är Teodor Schalin (1882–1960) under flera perioder ateljéelev i Paris. Hösten 2010 är hans dotterdotterdotter Emma Rönnholm (f. 1984) utbytesstuderande vid Ecole des Beaux-Arts i samma stad.

På utställningen Ett sätt att se finns verk av sju släktingar, fyra olika generationer och en period på över 100 år. Yngst är Emma Rönnholm, som snart utexamineras från bildkonstakademin i Helsingfors. Hon arbetar med installationer och objekt och granskar med glimten i ögat materialen
som bygger upp vår vardag. I Ett sätt att se är det elledningarna som placeras i dialog med botaniken och teknologin med förfallet.

Utställningens äldsta verk är teckningar från Teodors första Parisvistelse i början av 1900-talet. Han blev senare lärare vid Åbo Ritskola där han träffade sin blivande hustru, målarinnan Greta Schalin f. Kegel (1897–1993). Paret fortsatte måla livet ut. Greta specialiserade sig på blomstermotiv och Teodor på sitt pedagogiska värv och på porträtt. Med på utställningen finns teckningar och målningar som de gjort av varandra och motiv från en gemensam Parisvistelse 1929. Greta Schalin representeras av både ungdoms- och ålderdomsverk, samt etsningar från hennes grafiska period på 1930-talet.

Att göra bilder har varit ett naturligt uttrycksätt för nästan alla av Teodors och Gretas ättlingar. Medverkar i utställningen gör de som har bildarbete som ett stort intresse eller yrkesval.

Dottern Birgitta Willner (1923–1994) hade för vana att rita av presidenten när han höll sitt nyårstal i TV och hennes stora botaniska intresse blev både grafik, teckningar och trädgård. 
Sondottern Tove Luukkonen f. Schalin (f. 1962) bidrar till helheten med grafik med zoologiska motiv inspirerade av ämnesstudier i biologi. 
Dotterdottern Margareta Willner-Rönnholm (f. 1951) ställer ut skulpterade gestalter och en installation som kommenterar morföräldrarnas och hennes eget Paris.
Dotterdottern Annamaria Willner (f. 1957) är utbildad vid Konstfack och yrkesverksam konstnär i Stockholm. På utställningen deltar hon huvudsakligen med föränderliga kartor. Annamaria har inte tidigare ställt ut i Finland.

Tapa Nähdä - 4 sukupolvea

Piirtäminen on tapa ajatella. Televisiossa esiintyvien henkilöiden piirtäminen, hotellihuoneessa piirtäminen, omien mielikuvitusolentojen maalaaminen tai esimerkiksi veistoksen tekeminen taiteilijasta, josta juuri on kirjoittamassa esseetä, ovat tapa pohdiskella. Niin myös kaiken näkyvän, ihmisten, puutarhassa kasvavien kukkien, talojen, lentokoneesta näkyvien saarten, pienten hyönteisten tai vaikkapa ihmisjonon muuttaminen taiteeksi.

Vuosina 1903–1906 Teodor Schalin (1882¬–1960) on moneen otteeseen ateljeeoppilaana Pariisissa. Syksyllä 2010 hänen tyttärentyttärentyttärensä Emma Rönnholm (s. 1984) opiskelee vaihtooppilaana Pariisin Ecole des Beaux-Artsissa.

TAPA NÄHDÄ -näyttelyssä on seitsemän eri henkilön teoksia 105 vuoden ajalta. Nuorin heistä on Emma Rönnholm, joka lähiaikoina valmistuu Suomen Kuvataideakatemiasta. Hän työskentelee tilateosten ja esinetaiteen traditiossa ja tutkii arkemme esineistön viitteitä ja vivahteita. Näyttelyssä esillä olevan installaation keskipisteessä ovat sähköjohdot. Ne käyvät vuoropuhelua eloperäisen
maailman kanssa teknologian ja rappeutumisen välimaastossa.

Näyttelyn vanhimmat kuvat ovat Teodor Schalinin muutamat piirustukset hänen ensimmäisiltä Pariisin vuosiltaan. Hän opetti myöhemmin Turun piirustuskoulussa, jossa hän tapasi tulevan puolisonsa Gretan Schalin s. Kegel (1897–1993). Näyttelyyn liittyy mm. piirustuksia, joita he tekivät toisistaan sekä aiheita yhteiseltä Pariisin-matkalta 1929. Vaimo Greta perehtyi kasveihin ja maalasi kukkia koko elämänsä ajan. Näyttelyssä on Greta Schalinin nuoruudentöitä sekä myös hänen
vanhalla iällään tekemiään maalauksia. Mielenkiintoisia ovat myös hänen graafisen kautensa etsaukset 1930-luvulta.

Kuvien tekeminen on tuntunut luontevalta melkein kaikille Teodorin ja Gretan perillisille. Tähän näyttelyyn osallistuvat heistä ne, joille kuvien kanssa työskentely on työtä tai aikaa vievä harrastus.

Tytär Birgitta Willner (1923–1994) piirsi aina kuvan presidentistä pitämässä uudenvuodenpuhettaan televisiossa. Hänen suurin kiinnostuksen kohteensa oli kuitenkin kasvitiede, miltä alueelta syntyi sekä grafiikkaa että piirustuksia sekä hänen omaperäinen puutarhansa.
Pojantytär Tove Luukkonen s. Schalin (s. 1962) teki grafiikkaa aiheenaan eläintiede opiskellessaan biologiaa.
Tyttärentytär Margareta Willner-Rönnholm (s. 1951) on tehnyt veistoksia ihmishahmoista sekä installaation, joka kommentoi isovanhempien Pariisia ja hänen omia kokemuksiaan Pariisista.
Tyttärentytär Annamaria Willner (s. 1957) on opiskellut tukholmalaisessa Konstfack-taidekoulussa ja toimii ammattitaiteilijana Tukholmassa. Näyttelyyn hän osallistuu erimuotoisilla muuntuvilla kartoilla. Annamarialla ei ole aikaisemmin ollut näyttelyä Suomessa.