Hilasvuori & Kangaskoski & Rönnholm : VIERASOTTELU
Galleria Huuto, Helsinki 10.12. 2021 - 2.1. 2022
Vierasottelu on kolmen taiteilijan yhteisteos. Liisa Hilasvuori, Leena Kangaskoski ja Emma Rönnholm ovat kukin hioneet omaa taiteellista työskentelyään jo yli 10 vuotta, mutta avaavat tässä näyttelyssä ilmaisuaan vuorovaikutuksen, muutoksen ja leikin voimille.
Näyttely rakentuu useista sarjoista pieniä keramiikkaveistoksia, jotka asettuvat riveiksi gallerian shakkiruudulliselle kaakelilattialle. Jokainen teossarja on yhden taiteilijan tekemä, mutta uuden sarjan lähtökohta on aikaisempi, toisen taiteilijan tekemä veistos. Näin galleriatilaan kasvaa veistosjonojen rihmasto, kuin omintakeisilla säännöillä pelattava taide-alfapet. Teoksen teema on yksilökeskeisen kulttuurimme paine kehittää itseään alati. Aina voi pyrkiä parempaan, niin työelämässä, ihmissuhteissa kuin myös itsetuntemuksessa. Paine muuttua on loputon, aloilleen asettuminen näyttäytyy taantumuksena. Näyttelyssä vapaalle taiteelliselle ilmaisulle on asetettu sarja sääntöjä, joihin on mukauduttava. Veistokset myös reagoivat toisiinsa: aina kun kaksi sarjaa kohtaa, ne omaksuvat toiselta muotoa, suuntaa tai ajatusta. Sanallinen keskustelu työryhmän sisällä jatkuu näin kuvallisen ilmaisun omalla intuitiivisella logiikalla, eikä kukaan voi etukäteen tietää, mihin poukkoilevat polut johtavat. |
Liisa Hilasvuori (s. 1981) tekee tilallisia teoksia, joihin joskus liittyy myös ääni ja valo, sekä keramiikkaveistoksia. Lisäksi hän toimii taiteilijaryhmä Piirakkakerhossa, joka järjestää yhteisötaidetapahtumia. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2010.
Leena Kangaskoski (s. 1982) on valmistunut Royal College of Artista Lontoossa taiteen maisteriksi 2011. Hän on tehnyt kineettisiä installaatioita ja veistoksia, filmejä ja performansseja, joissa materiaaleilla ja niiden ominaisuuksilla on tärkeä rooli. Emma Rönnholm (s.1984) valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2011. Hänen teoksensa perustuvat oivaltavaan materiaalin ja valon käyttöön. Teoksiin sisältyy usein mekaanista liikettä. |
Road Game is a collaboration between three artists. Liisa Hilasvuori, Leena Kangaskoski and Emma Rönnholm each have 10 years of personal artistic activity behind them, but in this new project they open up their practise to the forces of interaction and play.
The exhibition consists of several series of ceramic sculptures, placed one per square on the chequered gallery floor. Each series is made by one artist, but the starting point is always a pre-existing piece by one of the other artists. In this manner the gallery floor fills up with criss-crossing lines of sculptures, like in a peculiar game of art-scrabbles.
The underlying theme is change and the culture of self-improvement in our present time. You can always reach further in your carrier, your relationships and even your self awareness. The ambitions never end, and standing still is like sliding backwards. In this project we set up a number of restrictions on our free artistic expression. The sculptures also pressure each other: each time two series meet, they assume form, idea or style from the other. This way the verbal conversations in the group continue on the playing field, with the intuitive visual and tactile logic of clay. And nobody can be quite sure where the wobbly paths will lead.
The exhibition consists of several series of ceramic sculptures, placed one per square on the chequered gallery floor. Each series is made by one artist, but the starting point is always a pre-existing piece by one of the other artists. In this manner the gallery floor fills up with criss-crossing lines of sculptures, like in a peculiar game of art-scrabbles.
The underlying theme is change and the culture of self-improvement in our present time. You can always reach further in your carrier, your relationships and even your self awareness. The ambitions never end, and standing still is like sliding backwards. In this project we set up a number of restrictions on our free artistic expression. The sculptures also pressure each other: each time two series meet, they assume form, idea or style from the other. This way the verbal conversations in the group continue on the playing field, with the intuitive visual and tactile logic of clay. And nobody can be quite sure where the wobbly paths will lead.
Bortamatch är ett samarbete mellan tre konstnärer: Liisa Hilasvuori, Leena Kangaskoski och Emma Rönnholm. De har alla 10 år av egen konstnärlig verksamhet bakom sig, men i detta nya projekt utsätter de sig för lekens och interaktionens nyckfulla krafter.
Utställningen består av ett flertal skulpturserier i keramik, uppställda en per ruta på galleriets schackrutiga golv. Varje serie är gjord av en konstnärer, men utgångspunkten för längan är alltid en tidigare skulptur, gjord av en annan konstnär. På detta vis växer ett nätverk av små skulpturer fram på golvet, som i ett egenartat parti konst-scrabble.
Det bakomliggande temat är trycket på förändring och självutveckling som råder i vår kultur. Man kunde alltid bli lite bättre, både i arbetslivet, sina relationer och i sin självkännedom. Ambitionerna tar aldrig slut, att stanna upp är att halka bakåt. I utställningen dikterar vi en rad regler för vårt fria konstnärliga uttryck. Skulpturerna utövar också tryck på varandra: varje gång två serier möts anammar de form, idé eller uttryck från varandra. Det verbala samtalet konstnärerna emellan fortsätter så med det visuellas egna, intuitiva logik - och ingen vet på förhand vart de slingrande stigarna leder.
Utställningen består av ett flertal skulpturserier i keramik, uppställda en per ruta på galleriets schackrutiga golv. Varje serie är gjord av en konstnärer, men utgångspunkten för längan är alltid en tidigare skulptur, gjord av en annan konstnär. På detta vis växer ett nätverk av små skulpturer fram på golvet, som i ett egenartat parti konst-scrabble.
Det bakomliggande temat är trycket på förändring och självutveckling som råder i vår kultur. Man kunde alltid bli lite bättre, både i arbetslivet, sina relationer och i sin självkännedom. Ambitionerna tar aldrig slut, att stanna upp är att halka bakåt. I utställningen dikterar vi en rad regler för vårt fria konstnärliga uttryck. Skulpturerna utövar också tryck på varandra: varje gång två serier möts anammar de form, idé eller uttryck från varandra. Det verbala samtalet konstnärerna emellan fortsätter så med det visuellas egna, intuitiva logik - och ingen vet på förhand vart de slingrande stigarna leder.
Works |
Shows |
|